Maailman suru

lepää hartioilla

tuska soi korvissa

Tummat, raskaat pilvet

hipovat päälakea

päässä tulvii synkkä ajatusten virta,

kuin jäinen joki, jonka

vuolas virta valuu poskille,

putoaa pölyiseen maahan

Päivä ehkä paistaa risukasaan

mutta hennot säteet

eivät läpäise sälekaihtimia