Tuntuu, että nykyään on pakko harrastaa jotain. Käsitöitä, lukemista, urheilua, ruoanlaittoa, lemmikkejä... Kun muutenkin kaikilla on koko ajan kiire, ei ehdi hetkeksikään pysähtyä. Ainut parituntinen vuorokaudesta, kun ei tarvitse tehdä mitään, harrastetaan vaikka hammasta purren.

Eikö harrastuksen pitäisi olla vapaa- ehtoista, mielekästä, rentouttavaa? Ei siis mitään pakkopullaa, suorittamista.

Tunnetko Pöllöpojan tarinan?

Mielestäni siinä on loistava esimerkki harrastuksesta, jota voi tehdä kun siltä tuntuu. Lisäksi voi ilahduttaa ihmisiä ja ehkäpä oppia jotain elämästä. Kuten, että ei ole ollenkaan pöllömpää, että poika tekee käsitöitä. Hyvähän se on aina välillä rikkoa vanhoja kaavoja :D

http://pollopoikapoppoo.vuodatus.net/   <--- Käykäähän tutustumassa tuohon suloiseen pöllöpoikaan, jos hän on vielä tuntematon suuruus :)